Kirjoittaja Aihe: Markkinoinnin prosessijohtaminen  (Luettu 11405 kertaa)

Johanna Frösén

  • Administrator
  • Full Member
  • *****
  • Viestejä: 11
    • Profiili
    • Sähköposti
Markkinoinnin prosessijohtaminen
« : Toukokuu 30, 2007, 08:23:31 am »
Miten tilaus- ja toimitusketjun hallintaan rinnastettavaa systemaattista prosessiajattelua saataisiin iskostettua markkinoinnin kenttään?

Ilmoittautumisten yhteydessä teemaryhmältä toivottiin keskustelua markkinoinnin prosessijohtamisen käytännöistä ja työkaluista sekä kokemuksia muutoksesta kampanjaluontoisesta ajattelusta prosessijohtamiseen. Osallistujat toivovat erityisesti keskustelua eri toimialojen näkökulmista, sekä B2B- että B2C–puolelta.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä onko sinulla kokemuksia tai ajatuksia yllä mainittuihin teemoihin liittyen? Osallistu keskusteluun!

Robert Wendelin

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Markkinoinnin prosessijohtaminen
« Vastaus #1 : Kesäkuu 09, 2007, 02:20:50 pm »
Bond managementilla systemaattista prosessiajattelua markkinoinnin kenttään.

Asiakasfokus on tärkeä ja se tarkoittanee sitä että fokusoidaan (kannattavien) asiakkaiden ja asiakkuuksien palvelemiseen. Markkinointi on siten läsnä koko tilaus ja toimitusketjussa. Idea siitä että kaikki ovat markkinoija on tärkeä koska markkinointi eli asiakasfokus on lian tärkeää jättää vain markkinointiosastoon hoidettavaksi. Idea siitä että markkinointi on kampanjaluontoista touhua ja että markkinoinnissa fokusoidaan pelkästään markkinointikampanjoiden ja esitteiden tekemiseen joutaa jo historian roskakuoppaan. Tyytyväinen asiakas tai vahvaa asiakkuus vaatii että kaikki osiot tilaus ja toimitusprosessissa toimii. Kaikki palikat prosessissa myynnistä ja tilauksen hoidosta lähtien, oikean tavaran tai palvelun tuottamiseen ja lähettämiseen täytyy toimia kuten myös laskutus ja jälkimarkkinointi (huolto).

Sidokset (eli englanniksi bonds) ovat asiakassuhteen rakennusosia. Purkamalla asiakassuhde osiin jää jäljelle erilaisia sidoksia kuten teknisiä, aika, tieto, juridisia, taloudellisia, maantieteellisiä, sosiaalisia, kulttuuri, psykologisia, ideologisia sekä strategisia sidoksia joita manipuloimalla voi vahvistaa tai halutessa heikentää asiakkuuksia. Lian vahva asiakassuhdekaan kun ei aina ole paras mahdollinen vaihtoehto kannattavuuden kannalta. Jos yritys esimerkiksi johonkin asiakkuuden osioon hoitoon upottaa enemmän rahaa kuin mitä asiakas vaatii niin tavarantoimittaja/palveluntuottaja tulisi fokusoida rahaan säästöön ja heikentää sitä osiota joka asiakkuudessa on lian vahvaa. Bond Management -työkalu, joka voisi kutsua Balanced Scorecardin ja TQM:n välimuodoksi on metodi tarkistaa ja vahvistaa tai heikentää asiakassuhteiden tai verkostosuhteen osia. Asiakkuuksien hallinta ja strategioiden kehittäminen asiakkuuksien hoitoon ovat keskeisessä roolissa bond managementissa.

Auditoimalla sidoksia käyttäen bond auditia voidaan bond managementilla ohjata markkinointi ja asiakkuuksienhallintaprosesseja ja sillä tavalla vahvistaa tai heikentää asiakkuuksia. Bond managementin tavoitteena on löytää mahdollisuuksia parantaa yritysten välistä yhteistyötä ja hallita asiakkuuksia yritysten tulosten parantamiseksi. Strategisena tuloksena on löydetty mahdollisuuksia vahvistaa tai heikentää tärkeitä asiakkuuksia yritysten tuloksen parantamiseksi.

Bond management eroaa tavallisesta asiakkuuskartoituksesta/prosessikartoituksesta siinä että se sisältää sekä kvalitatiivista osiota (haastatteluita) joka tehdään ensin että kvantitatiivista osiota (survey) joka voidaan käyttää asiakkuuden jatkuvaan analysointiin mm. TS 16949 (eli entinen QS 9000) standardin mukaisesti. Se että haastatteluiden avulla voidaan kehittää audit joka fokusoi oikeisiin haastekohteisiin asiakkuudessa/prosessissa parantaa jo tuloksia. Useimmiten tavallisissa mittaristojärjestelmissä kuten asiakkuusmittareissa viiden asteen Likert asteikolla todetaan että tutkimus on käypä jos tulokset pitävät paikkansa 15-20%sesti. Eli 80-85% asiakkuuteen/prosessiin vaikuttavista asioista voivat olla peräisin sellaisesta syystä joka ei ole mitattavissa, maalaisjärki jo silloin viimeistään pitäisi kertoa minkä arvoisia sellaiset tutkimukset ovat. Toinen ero on se että Bond audit mittaa sekä yhteistyön nykytasoa (level) että yhteistyön tärkeyden asiakkaille kaikilla eri osa-alueilla (importance). Eroa tarkistamalla voidaan tarpeen mukaan kehittää ja vahvistaa sidoksia vahvistaakseen yhteistyötä tai heikentää niitä säästääkseen rahaa prosessissa. Bond auditin haittapuoli on se että se on kalliimpi ja hitaampi käyttää kuin ”tavalliset” asiakkuustyytyväisyysmittarit mutta hyvä puoli on se että se todella mittaa asiakkuudelle/prosessille tärkeimmät asiat.

Bond audit prosessin tulosten perusteella yritys pitäisi sitten strategisesti valita minkälaisten asiakkaiden kanssa se haluaa kehittää yhteistyötä ja reagoida sen mukaisesti sidosten vahvistamiseen ja heikentämiseen. Yleensä yrityksen resurssit ei riitä kaikkien asiakkuuksien kehittämiseen. Valinta voi perustua kannattavuuteen, mutta myös siihen mitä yhteistyö tekee yrityksen maineelle (lisämyynnin tavoittelu referenssien kautta), onko yhteistyö hyvä tekniselle tai logistiselle kehitykselle jne.

Bond managementia on käytetty toiminnan tehostaminen tärkeimmissä asiakassuhteissa, eli asiakkuuksien kehittämiseen. Auditin suositusten avulla yritykset ovat tehneet toimenpiteitä toimintansa tehostamiseen ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Toimenpiteet ovat parantaneet asiakastyytyväisyyttä/tulosta ja jopa asiakasarviointeja suurissa asiakkuuksissa (esim. single European source supplier). Sidos auditoinnin tuloksena myynti tärkeimmissä asiakassuhteissa ovat jossakin tapauksissa lisääntynyt merkittävästi.

Bond managementia olen käyttänyt hyväksi jo 11 vuoden ajan konsultoinnissa kun on ollut tarvetta vahvistaa asiakkuuksia alihankkijoiden ja ostajien välillä kansainvälisissä yrityksissä mm. kuorma-autoteollisuudessa ja konepajateollisuudessa. Viime vuosina sitä on myös käytetty onnistuneesti hyväksi muissa teollisuudenharoissa kuten elektroniikkateollisuudessa.

Robert Wendelin

Tommi J

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Vs: Markkinoinnin prosessijohtaminen
« Vastaus #2 : Kesäkuu 11, 2007, 01:28:23 pm »
Niin, ottamatta kantaa edellä esiteltyyn yhteen lähestymistapaan, toivoisin laajaa markkinoinnin kentän kokonaisuudesta lähtevää keskustelua.
Miten markkinoinnin prosesseja voidaan tehokkaasti virtaviivaistaa ja harmonisoida? Prosessin omistajuus ja raja-aidat?Kumppanuuksien hallinta ja ostotoiminta (mainostoimisto, mediatoimisto jne.)? Markkinointi ja T&K prosessi? Prosessilähtöinen toimintamalli ja organisointi?

Yksi hyvä lähtökohta voisi olla kyseenalaistaa: mitä markkinoinnin prosessit oikeastaan ovat?

Antti Vassinen

  • Administrator
  • Sr. Member
  • *****
  • Viestejä: 18
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Markkinoinnin prosessijohtaminen
« Vastaus #3 : Kesäkuu 18, 2007, 01:20:26 pm »
Moderoin toista markkioinnin prosessijohtamista käsitelleistä teemaryhmistä. Varsin eläväisessä keskustelussa kävi heti ilmi, että käsitykset markkinoinnin tehtäväkentästä erosivat toisistaan, etenkin suhteessa myyntiin. Markkinointi perinteisessä muodossaan koettiin turhan irralliseksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Markkinoinnin strateginen tehtävä yritysstrategian ja sen käytännön toteutuksen välillä kuitenkin tunnistettiin oleelliseksi. Seuraavaksi kysymykseksi asetettiin, onko markkinointi funktiona tullut lopullisesti tiensä päähän – olisiko liiketoimintaosaamisen kehittäminen sittenkin tarkoituksenmukaisempaa ja oleellisempaa?

P.S. Iltapäivä tuntui sujuvan sen verran mallikkaasti muissakin ryhmissä, että tarkoituksena on jatkaa keskusteluja teemaryhmissä. Arvostamme suuresti kaikkea palautetta! Lisää viestisi tälle palstalle, tai lähetä palautteesi osoitteeseen info@stratmark.fi.

Robert Wendelin

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Markkinoinnin prosessijohtaminen
« Vastaus #4 : Kesäkuu 20, 2007, 10:34:16 pm »
Seuraavat keskustelunaiheet tulivat esille StratMark workshopissa 12.6. koskien systemaattista prosessiajattelua markkinoinnissa.

Perimmäisenä asiana tuli esille se että koko henkilöstö markkinoi yritystä ja strategia siitä pitää saada ymmärretyksi koko organisaatiossa. Henkilöstö pitää ymmärtää mikä on missio ja visio omassa yrityksessä. Usein puhutaan asiakaslähtöistä strategiasta juhlapuheissa mutta tärkeintä on käytännön asioiden hoitaminen kunnolla. Eli työn tekeminen hyvin on parasta markkinointia sekä pienissä että suurissa yrityksissä. Markkinointia katsottiin olevaan kokonaisuus eikä vain osa arvoketjussa. Markkinointia katsottiin myös löytyvän kaikkialta puhelinvaihteesta jälkimarkkinointiin. Ja todettiin myös että strategiasta pitää loistaa että yritys on luotettava kumppani.

Jälkihoito on tärkeää osaa prosessissa koska sillä varmistetaan että asiakas on halukas ostamaan yrityksestä uudestaan tulevaisuudessa. Muita tärkeitä osa-alueita oli myös vuoropuhelu asiakkaan ja tuotekehityksen välillä sekä kumppanuusajattelu.

Puhetta oli myös bonuksista ja bonusjärjestelmän toteutuksesta. Suomessa bonukset eivät yleensä ulotu lattiatyöntekijöihin kuin taas maailmassa se on katsottu olevan mainio kannustin yrityksen kaikilla tasoilla. Myös matalat bonukset rivityöntekijöille ovat tiettävästi paranneet prosesseja merkittävästi.

Prosessiperspektiivistä katsoen yksi haaste on se että yrityksen sisällä on usein myös vastakkaisia intressejä kuten esim. tuotannon ja myynnin välillä. Myynti ehkä haluaa myydä sellaista tuotetta joka ei ole mahdollista/kannattavaa tuottaa ja päinvastaisesti. Tämä vastakkainasettelu koskee tietysti myös muita yrityksen funktiota kuten laskutusta, logistiikka, kehitysosastoa jne.

Muita haasteita ovat sisäisen markkinoinnin työkalujen kehittäminen ja se että asiakkaat ovat mukana tai pitäisi saada mukaan prosessin kaikkiin eri vaiheisiin. Väärien osa-alueiden ulkoistaminen koettiin myös uhkakuvaksi. Esim. se että suurissa yrityksissä puhelinvaihde on yleensä turvallisuusyhtiön hoitama voi antaa väärän kuvan yrityksestä jos ulkoistaminen hoidetaan huonosti. Ulkopuolinen tekijä voi aiheuttaa enemmän haittaa kun säästöä jos esim. tiedot yrityksen toiminnasta on huono tai jos asiakaspalvelutyössä olevalla työntekijällä on ”minä olen vain täällä duunissa” asennetta. Toteama oli se että markkinointia on hankala ulkoistaa.

Tähän liittyen tuli esille yksi kysymys mistä haluttiin saada enemmän tutkimusta aikaan ja se oli:
- Mihin vetää ulkoistamisessa rajat? Mitkä ovat ulkoistamiseen seuraamukset ja uhat?

Toinen tutkimuskysymys joka esiintyi keskustelussa koski henkilöstöä.
- Miten henkilöstö puhuu yrityksestä verrattuna siihen miten se toimii?

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö ja sen toimivuus oli myös toivottu tutkimusteema.
- Tiedonkulun puute, eri kielten puhuminen ja miten uusasiakasmyyntiä hoidetaan tehokkaasti?
Esim. autokaupassa on huomattu että markkinoinnin  ja myynnin yhteistyö ei välttämättä toimi toivotulla tavalla tiedonkulun puutteista johtuen.

Tutkimus kysymysten parissa jatkuu ja arvostamme kuten Anttikin jo totesi suuresti kaikkea palautetta!

Robert Wendelin

wywl

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Vs: Markkinoinnin prosessijohtaminen
« Vastaus #5 : Syyskuu 02, 2010, 07:26:42 am »
Useimmiten tavallisissa mittaristojärjestelmissä kuten asiakkuusmittareissa viiden asteen Likert asteikolla todetaan että tutkimus on käypä jos tulokset pitävät paikkansa 15-20%sesti. Eli 80-85% asiakkuuteen/prosessiin vaikuttavista asioista voivat olla peräisin sellaisesta syystä joka ei ole mitattavissa, maalaisjärki jo silloin viimeistään pitäisi kertoa minkä arvoisia sellaiset tutkimukseted hardyovat.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 02, 2010, 07:29:35 am kirjoittanut wywl »